Student Bowlin pronssitarina päättyi Wildmenin juhlaan

 

Student Bowlin pronssiottelu käytiin lauantaina iltapäivällä lähes arktisissa olosuhteissa. Velodromilla nähtiin käytännössä kaikki pohjoiskalotilla kuviteltavissa olevat sääilmiöt. Yhtä lailla kentällä nähtiin jännittävä ja loppuun asti hyvätasoinen kamppailu Lappeenranta Wildmenin ja Aalto Predatorsin välillä. Wildmen oli lopulta niukasti parempi lukemin 14–8 ja voitti korkeakoulusarjan pronssiset mitalit.

Ottelun ensimmäinen puoliaika oli puolustusten hallintaa; pallonmenetyksiä nähtiin enemmän kuin touchdowneja. Hyökkäykset osoittivat luovuutta ja pelikirjan laajuutta yrittämällä kikkapelejä kuten keskushyökkääjän heittopeli ja suunnanvaihtopelejä laitahyökkääjille. Puolustukset eivät vipuun menneet.

Paremmin palloa onnistui liikuttamaan Wildmen, joka Ville Karhisen, Eemil Himmelroosin ja Riku Kavénin juoksuilla Paavo Korhosen blokkien säestyksellä ja pelinrakentaja Aleksi Sauruksen heitoilla Karhiselle ja Onni Juvosella liikutettua palloa. Toisen neljänneksen loppuhetkillä Karhinen juoksi lähietäisyydeltä kiertopelillä touchdownin ja kaunisteli vielä lisäpisteellä puoliaikatilanteeksi 7–0.

Nopealla tempolla toisen puoliajan aloittanut Predators iski tehokkaasti heti kolmannen neljänneksen alkuun. Joonas Peuralinnan ja Alex Harjun juoksuilla aaltolaiset siivuttivat kenttää hyvällä keskiarvolla ja lopulta Harju kavensi tilanteeksi 7–6. Maalin jälkeen Predators ryhmittyi pelaamaan kuuden jaardin linjalta kahden pisteen lisäpistesuoritusta. Pelinrakentaja Julius Hurri piti pallon itsellään ja onnistui sukeltamaan joukkueensa johtoon. Lukemissa 7–8 lopulta kolmas neljännes päättyi. Samalla iltapäivän ensimmäiset auringon säteet saavuttivat Velodromin kentän karhean pinnan.

Predatorsin touchdownin jälkeen nähtiin varmasti yksi korkeakoulujenkkifutiksen historian pisimmistä hyökkäysvuoroista. Wildmenin vuoron aikana lappeenrantalaiset olivat useasti jo ahdingossa pieleen menneiden aloitussyöttöjen ja rangaistusten vuoksi, mutta kahdesti Wildmen myös sai uudet yritykset rangaistuksilla.

Kun Predators sai Wildmenin juoksun kuriin löytyi lappeenrantalaisilta uusi vaihde pelinrakentaja Sauruksen heitoista. Juvonen ja Karhinen koppasivat palloa tehokkaasti ja lopulta ulottuvan Juvosen kiinniotolla Wildmen siirtyi jälleen johtoon. Kun vielä lisäpistekin kimpoili Juvosen kouriin, oli tilanne kolme ja puoli minuuttia ennen loppua 14–8.

Predators ei luovuttanut. Harjun, Peuralinnan ja Hurrin juoksuilla punapaidat etenivät jaardin päähän maalialueesta, kun otteluaikaa oli jäljellä alle minuutti. Aurinko oli vaihtunut jälleen lumisateeseen. Kolmas yritys: juoksupeli keskelle. Wildmen pysäyttää juoksupelin aloituslinjaan. Neljäs yritys: Hurri kiertää, mutta Wildmenin puolustajat työntävät Predators-pelinrakentajan jaardin linjalta yli sivurajan. Vihreäpaidat juhlivat: Pronssia Lappeenrantaan lukemin 14–8.

 

Valmentajien kommentit:

Martti Välimaa, Wildmen:

– Sanoin jo ennen ottelua, että tänään tullaan näkemään suuria tunteita ja hienoa peliä, ja niin myös kävi. Jos jotain olen elämässä oppinut, niin sen että välillä tarvitaan myös tuuria. Tänään erot olivat pieniä ja peli ratkesi siihen, että kiekot pomppivat meille.

– Ratkaisevassa hyökkäysvuorossa minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin luottaa pelaajiimme. Heidät on koulutettu tekemään työnsä ja sen he tekivät. Jos joku pelaaja pitää nostaa esille, niin Ville Karhinen oli tänään se tärkein mies. Hän kasvoi sekä pelaajana ja ihmisenä. Hän hengitti tämän joukkueen eteen ja nousi vaikeissa paikoissa kolme kertaa itsensä kokoiseksi.

 

Pekka Lamminsalo, Predators:

– Niinhän se on, että myös tämän takia tätä peliä pelataan. Tämänkin tunteen. Pettymyksen. Jäimme jaardin päähän mitalista.

– Hyökkäyssysteemimme on se, että ensin hakkaamme päätä seinään ensimmäisen puoliajan ja kun vastustaja alkaa siihen väsymään, me saamme pelimme käyntiin. Pelaajamme tietävät sen. Kun toisen puoliajan alkuun onnistuimme hyökkäyksessä, tämä usko vain vahvistui. Loppuun asti se ei riittänyt. Se riitti jaardin päähän.

– Meillä on tässä joukkueessa useita pelaajia, jotka ovat pelanneet Aalto Predatorsissa alusta asti. Tukimies Leevi Stenbäck oli mukana ihan ensimmäisistä treeneistä alkaen. Hän valmistuu, joten tämä oli hänen viimeinen ottelunsa meillä. Samoin Julius Hurrille. Ensi vuonna joukkueemme saattaa olla kovastikin erilainen.

 

VÄLIERÄT:

PE 21.04.2017 | 12:30 | Velodromi, Helsinki:
TCFA Unicorns – Aalto Predators 46–19

PE 21.04.2017 | 15:00 | Velodromi, Helsinki:
Lappeenranta Wildmen – UTU Beaver Hunters 6-13

PRONSSIOTTELU:
LA 22.04.2017 | 16:15 | Velodromi, Helsinki

Lappeenranta Wildmen – Aalto Predators 14–8

LOPPUOTTELU:
LA 22.04.2017 7 18:30 | Velodromi, Helsinki:

TCFA Unicorns – UTU Beaver Hunters

 

*****
SEMIFINALS:
FRI 21.04.2017 | 12:30 PM | Olympic Velodrome, Helsinki:
TCFA Unicorns – Aalto Predators 46–19

FRI 21.04.2017 | 03:00 PM | Olympic Velodrome, Helsinki:
Lappeenranta Wildmen – UTU Beaver Hunters 6–13

BRONZE MEDAL GAME:
SAT 22.04.2017 | 04.15 PM | Olympic Velodrome, Helsinki:

Lappeenranta Wildmen – Aalto Predators 14–8

FINAL:
SAT 22.04.2017 | 18:30 | Olympic Velodrome, Helsinki:

TCFA Unicorns – UTU Beaver Hunters